Matti Oijala, arkkitehti, sivu päivitetty 30.12.2016 

 

 

 

Matti Oijala, julkaisuja ja kirjoituksia:

Muualla julkaistuja kirjoituksiani:

Päijät-Hämeen tutkimusseura r.y.


 

Rakennusaineet, Ekologinen käsikirja
Julkaisija: Rakennusalan kustantajat RAK, 1998, 2.painos 1999

Käsikirja rakennusmateriaalien ekologiasta. Ekologisia kysymyksiä käsitellään tiiviisti ja objektiivisesti kunkin materiaalin elinkaarta seuraten. Aakkostettu ekologisen rakentamisen sanasto - sisältää yli 900 termiä ja sanaa. Kirja on tarkoitettu arkkitehdeille, rakennusalan ammattilaisille ja kaikille rakentamis- ja ympäristöasioista kiinnostuneille.


Immilän Myllymäki -
Immilän ja Arrajoen asutushistoriaa,

Julkaisija: Immilän Mylly ja Saha, 1999, 2. painos 2007.

Paikallishistoriaa Nastolasta. Immilänkosket pyörittivät aikoinaan myllyjä ja sahoja sekä monia muita laitteita. Immilän Myllymäki edustaa alueen vanhinta teollisuutta. Nyt myllyt ovat hiljentyneet, mutta muistot elävät. Kirjassa on runsas mv-kuvitus.

 



EKOarkkitehtuuriopas, An ECO-architectural Guide
Julkaisijat EKO-SAFA ja RakAs. 2002.
Katsaus Etelä-Suomen ekorakentamiskohteisiin, A Summary of Ecological Building in Southern Finland.

 

Sylvöjärven Sammalsilta - Uudenkylän luontoa
Sari Dufva - Markku Sakari Meriluoto - Matti Oijala (toim.), 2004.

 Sammalsilta - hankkeen julkaisu esittelee monipuolisesti lähes unohduksiin jäänyttä Uuttakylää, entistä Nastolan hallinto- ja liikekeskusta. Kirjoittamani osuus tarkastelee asutuksen, luonnon- ja vesistöjen kehittymistä historiallisella ajalla ja antaa taustatietoja luonnontieteelliselle tutkimukselle alueella.

 

Kirjoituksiani on julkaistu mm. Nastola-lehdessä, Ekologisen rakentamisen ja asumisen yhdistyksen lehdessä, Arkkitehti-lehdessä, Maakunnan mainiot verkkojulkaisussa, Hollolan Lahti-lehdessä sekä Päijät-Hämeen tutkimusseuran vuosikirjoissa.

Päijät-Hämeen tutkimusseuran vuosikirjoissa on julkaistu mm:

Maalaiskyliä Vesijärveltä itään 2016
Asikkalan ja Nastolan vartiomäet 2015
Arrajoen Morgon-lähteen tarina 2013
Huviloiden vaiheilta Nastolassa 2010
Nastola historiallisilla kartoilla 2007
Nastolan vesistön nimistöstä 2004
Immilän lainakirjaston historiaa 1998.

Kun Anneli Mäkelä kirjoitti Nastolan historiaa, oli vanhojen kyläkirjastojen lainapäiväkirjoja tallella vain Pyhäntaalta. Immilän lainapäiväkirja löytyi koulun remontin yhteydessä 1990-luvun puolivälissä ja samoin melkoinen määrä kirjaston vanhoja kirjoja. Tallensin kirjoitukseen kyläkirjaston historian.

Nastolan vesistö on pinta-alaltaan pieni, mutta siinä on yli 70 kartalle nimettyä järveä tai lampea. Kirjoituksen ilmestyttyä olen saanut jonkin verran lisätietoa aiheeseen. Päivitys on lähetetty Kotukseen ja saatavilla myös tekijältä.

Kartat ovat aina olleet kiinnostukseni kohteena. Ne ovat verrattomia historian lähteitä. Mitä yhden kunnan alueelta tehtyjen karttojen perusteella voidaan havaita? Tutkimus päättyy venäläiseen topografikarttaan.

Nastolassa on yli 1500 loma-asuntoa. Kirjoituksessa keskitytään paikallisiin autonomian ajan huviloihin sekä kerrotaan pääpiirteet huviloiden rakentamisen myöhemmille vaiheille.

Morgon-lähteellä oli keskeinen merkitys Arrajoen kartanon elämässä, maisemassa ja 1700-luvun aksiaalisommitelmassa. Lähde on ollut jäädä unholaan.

Vartiomäkien merkitys on unohtunut. Kun Erkki-Sakari Harjun julkaisemassa Kuninkaan kartastossa (2012) oli vartiomäkiketjua esittävä kartta ja kun katselen yhtä vartiomäkeä päivittäin työhuoneeni ikkunasta ja kun naapurin poika oli juuri löytänyt sen viereiseltä pellolta merkkejä 1700-luvun tapahtumista, en voinut olla kirjoittamatta tästä kotiseutuni alueesta. Yleisesti linnavuoret ja vartiomäet näytetään sotketun keskenään ja kannustan pohtimaan aihetta tältä kannalta.

Salpausselkien alueella olevat kylät muodostavat maisemallisesti ja geologisesti yhtenäisen ryhmän. Asutushistoria on minulle läheistä ja maanviljelijänä osaan arvioida maalajien merkitystä kasvituotannon kannalta. Kirjoitus on nykyistä sielunmaisemaani. Koen myös, että nämä kylät nykyään ovat käänteisen uudisasutuksen rajamailla. Ne ovat vielä elinvoimaisia ja asuttuja, mutta tulevaisuus ei ole varmaa. Toisella puolella on loma-Suomi ja toisella tiivistyvät taajamat. Kirjoituksen aluerajaus on Vesijärveltä Kymijoelle, Salpausselkien välinen alue.

takaisin hakemistoon