Matti Oijala, arkkitehti, sivu päivitetty 5.11.2017 





 

Julkaisuja ja kirjoituksia:

Linkit:

Päijät-Hämeen tutkimusseura r.y.


 

Rakennusaineet, Ekologinen käsikirja
Julkaisija: Rakennusalan kustantajat RAK, 1998, 2.painos 1999

Käsikirja rakennusmateriaalien ekologiasta. Ekologisia kysymyksiä käsitellään tiiviisti ja objektiivisesti kunkin materiaalin elinkaarta seuraten. Aakkostettu ekologisen rakentamisen sanasto - sisältää yli 900 termiä ja sanaa. Kirja on tarkoitettu arkkitehdeille, rakennusalan ammattilaisille ja kaikille rakentamis- ja ympäristöasioista kiinnostuneille.


Immilän Myllymäki -
Immilän ja Arrajoen asutushistoriaa,

Julkaisija: Immilän Mylly ja Saha, 1999, 2. painos 2007.

Paikallishistoriaa Nastolasta. Immilänkosket pyörittivät aikoinaan myllyjä ja sahoja sekä monia muita laitteita. Immilän Myllymäki edustaa alueen vanhinta teollisuutta. Nyt myllyt ovat hiljentyneet, mutta muistot elävät. Kirjassa on runsas mv-kuvitus.

 



EKOarkkitehtuuriopas, An ECO-architectural Guide
Julkaisijat EKO-SAFA ja RakAs. 2002.
Katsaus Etelä-Suomen ekorakentamiskohteisiin, A Summary of Ecological Building in Southern Finland.

 

Sylvöjärven Sammalsilta - Uudenkylän luontoa
Sari Dufva - Markku Sakari Meriluoto - Matti Oijala (toim.), 2004.

Sammalsilta - hankkeen julkaisu esittelee monipuolisesti lähes unohduksiin jäänyttä Uuttakylää, entistä Nastolan hallinto- ja liikekeskusta. Kirjoittamani osuus tarkastelee asutuksen, luonnon- ja vesistöjen kehittymistä historiallisella ajalla ja antaa taustatietoja luonnontieteelliselle tutkimukselle alueella.

 


Kirjoituksiani on julkaistu mm. Nastola-lehdessä, Ekologisen rakentamisen ja asumisen yhdistyksen lehdessä, Arkkitehti-lehdessä, Maakunnan mainiot verkkojulkaisussa, Hollolan Lahti-lehdessä sekä Päijät-Hämeen tutkimusseuran vuosikirjoissa.

Päijät-Hämeen tutkimusseuran vuosikirjoissa on julkaistu mm:

Maalaiskyliä Vesijärveltä itään 2016
Asikkalan ja Nastolan vartiomäet 2015
Arrajoen Morgon-lähteen tarina 2013
Huviloiden vaiheilta Nastolassa 2010
Nastola historiallisilla kartoilla 2007
Nastolan vesistön nimistöstä 2004
Immilän lainakirjaston historiaa 1998.

(1998) Kun Anneli Mäkelä kirjoitti Nastolan historiaa, oli vanhojen kyläkirjastojen lainapäiväkirjoja tallella vain Pyhäntaalta. Immilän lainapäiväkirja löytyi koulun remontin yhteydessä 1990-luvun puolivälissä ja samoin melkoinen määrä kirjaston vanhoja kirjoja. Tallensin kyläkirjaston historian.

(2004) Nastolan vesistö on pinta-alaltaan pieni, mutta siinä on yli 70 kartalle nimettyä järveä tai lampea. Kirjoituksen ilmestyttyä olen saanut jonkin verran lisätietoa aiheeseen. Päivitys on lähetetty Kotukseen ja saatavilla myös tekijältä.

(2007) Kartat ovat aina olleet kiinnostukseni kohteena. Ne ovat verrattomia historian lähteitä. Mitä yhden kunnan alueelta tehtyjen karttojen perusteella voidaan havaita? Tutkimuksen ajanjakso päättyy venäläiseen topografikarttaan.

(2010) Nastolassa on yli 1500 loma-asuntoa. Kirjoituksessa keskitytään alueen autonomian ajan huviloihin sekä kerrotaan pääpiirteet loma-asutuksen myöhemmille vaiheille.

(2013) Morgon-lähteellä oli keskeinen merkitys Arrajoen kartanon elämässä ja 1700-luvun aksiaalisommitelmassa. Aksiaalisommitelman loi everstiluutnantti Lorenz Glansenstierna 1760-luvulla. Wrede-suvun aikana lähde sai maagisia piirteitä. Meidän aikanamme lähde on ollut jäädä unholaan.

(2015) Kun Erkki-Sakari Harjun julkaisemassa Kuninkaan kartastossa oli Kymijoen vartiomäkiketjua esittävä kartta ja kun katselen yhtä näistä päivittäin työhuoneeni ikkunasta ja kun naapurin poika oli juuri löytänyt viereiseltä pellolta 1700-luvun esineistöä, en voinut olla kirjoittamatta aiheesta. Yleisesti linnavuoret ja vartiomäet näytetään sotketun keskenään ja kannustan pohtimaan aihetta tältä kannalta.

(2016) Salpausselkien alueella kylät muodostavat maisemallisesti ja geologisesti yhtenäisen ryhmän. Vanhimmat kylät ovat sijoittuneet yhtäläisten periaatteiden mukaan reunamuodostumille. Kirjoitus on sielunmaisemaani, joka katsoo sekä menneisyyteen että tulevaan. Voivatko samat perusteet, joiden takia alue aikoinaan asutettiin, säilyttää nyt sen asutuksen? Nykyisin pohjoispuolella on loma-Suomi ja etelässä tiivistyvät taajamat. Kirjoituksen aluerajaus on Vesijärveltä Kymijoelle, Salpausselkien välinen alue.

takaisin hakemistoon