Julkaisuja ja kirjoituksia:
Linkit:
Päijät-Hämeen tutkimusseura r.y.
Rakennusaineet, Ekologinen
käsikirja
Julkaisija:
Rakennusalan kustantajat RAK, 1998, 2.painos 1999.
Käsikirja rakennusmateriaalien ekologiasta. Ekologisia kysymyksiä käsitellään tiiviisti ja objektiivisesti kunkin materiaalin elinkaarta seuraten. Aakkostettu ekologisen rakentamisen sanasto - sisältää yli 900 termiä ja sanaa. Kirja on tarkoitettu arkkitehdeille, rakennusalan ammattilaisille ja rakentamis- ja ympäristöasioista kiinnostuneille.
Immilän
Myllymäki
-
Immilän ja
Arrajoen asutushistoriaa,
Julkaisija: Immilän
Mylly ja Saha, 1999, 2. painos 2007.
Paikallishistoriaa Nastolasta. Immilänkosket pyörittivät aikoinaan myllyjä ja sahoja sekä monia muita laitteita. Immilän Myllymäki edustaa alueen vanhinta teollisuutta. Nyt myllyt ovat hiljentyneet, mutta muistot elävät. Kirjassa on runsas mv-kuvitus.
EKOarkkitehtuuriopas, An
ECO-architectural Guide
Julkaisijat
EKO-SAFA ja RakAs. 2002.
Katsaus
Etelä-Suomen ekorakentamiskohteisiin, A Summary of Ecological
Building in Southern Finland.
Sylvöjärven
Sammalsilta - Uudenkylän
luontoa
Sari Dufva - Markku Sakari Meriluoto -
Matti Oijala (toim.), 2004.
Sammalsilta - hankkeen julkaisu esittelee monipuolisesti lähes unohduksiin jäänyttä Uuttakylää, entistä Nastolan hallinto- ja liikekeskusta. Kirjoittamani osuus tarkastelee asutuksen, luonnon- ja vesistöjen kehittymistä historiallisella ajalla ja antaa taustatietoja luonnontieteelliselle tutkimukselle alueella.
Kirjoituksiani on julkaistu mm. Nastola-lehdessä, Ekologisen rakentamisen ja asumisen yhdistyksen lehdessä, Arkkitehti-lehdessä, Maakunnan mainiot verkkojulkaisussa, Hollolan Lahti-lehdessä sekä Päijät-Hämeen tutkimusseuran vuosikirjoissa.
Uudenkylän luontopolku, Uudenkylän rautatieaseman katoksen näyttely, Nastola-seura 2022.
Päijät-Hämeen tutkimusseuran julkaisusarjassa on mm:
Maanviljelijän
ympäristöajatuksia 2021
Maalaiskyliä
Vesijärveltä itään 2016
Asikkalan ja
Nastolan vartiomäet 2015
Arrajoen Morgon-lähteen
tarina 2013
Huviloiden vaiheilta Nastolassa 2010
Nastola
historiallisilla kartoilla 2007
Nastolan vesistön
nimistöstä 2004
Immilän lainakirjaston historiaa
1998.
(1998) Kun Anneli Mäkelä kirjoitti Nastolan historiaa, oli vanhojen kyläkirjastojen lainapäiväkirjoja tallella vain Pyhäntaalta. Immilän lainapäiväkirja löytyi koulun remontin yhteydessä 1990-luvun puolivälissä ja samoin melkoinen määrä kirjaston vanhoja kirjoja. Tallensin kyläkirjaston historian.
(2004) Nastolan vesistö on pinta-alaltaan pieni, mutta siinä on yli 70 kartalle nimettyä järveä tai lampea. Jatkoi Nastolan paikannimistön tutkimusta 2017-, kun Nimiarkisto digitoitiin. Työtä ja päivityksiä helmikuulle 2023 asti.
(2007) Kartat ovat aina olleet kiinnostukseni kohteena. Ne ovat verrattomia historian lähteitä. Mitä yhden kunnan alueelta tehtyjen karttojen perusteella voidaan havaita? Tutkimuksen ajanjakso päättyy venäläiseen topografikarttaan. Tutkimuksen jälkeen uusia karttoja on löytynyt paljon, myös Nastolan pitäjänkartta 1749-, nimistön aarreaitta.
(2010) Nastolassa on yli 1500 loma-asuntoa. Kirjoituksessa keskitytään alueen autonomian ajan huviloihin sekä kerrotaan pääpiirteet loma-asutuksen myöhemmille vaiheille.
(2013) Morgon-lähteellä oli keskeinen merkitys Arrajoen kartanon elämässä ja 1700-luvun aksiaalisommitelmassa. Sommitelman loi everstiluutnantti Lorenz Glansenstierna 1760-luvulla. Wrede-suvun aikana lähde sai maagisia piirteitä. Meidän aikanamme lähde on ollut jäädä unholaan. Kirjoitus syntyi Sophie Creutzin aika kirjan, professori Kirsi Vainio-Korhonen, innoittamana.
(2015) Erkki-Sakari Harjun julkaisemassa Kuninkaan kartastossa 2012 on Kymijoen vartiomäkiketjun kartta. Katselen yhtä näistä päivittäin työhuoneeni ikkunasta ja naapurin poika olöyti pelloltani 1700-luvun esineistöä. Yleisesti linnavuoret ja vartiomäet näytetään sotketun keskenään ja kannustan pohtimaan aihetta tältä kannalta.
(2016) Salpausselkien alueella kylät muodostavat maisemallisesti ja geologisesti yhtenäisen ryhmän. Vanhimmat kylät ovat sijoittuneet yhtäläisten periaatteiden mukaan. Kirjoitus on sielunmaisemaani, joka katsoo sekä menneisyyteen että tulevaan. Voivatko samat perusteet, joiden takia alue aikoinaan asutettiin, olla voimavara edelleen?
(2021) Maanviljelijän ympäristöajatukset jatkavat maisemaan liittyviä pohdintojani. Selvitän näkemykseni monimuotoisesta viljelymaisemasta, jossa panostetaan ruuantuotannon ohella hyönteisiin.