Immilän myllyn kotisivu,17.7.2021, luotu 1997




SIJAINTI: ks opaskartta

TAPAHTUMIA 2021:

Klikkaa ilmoitustaulua!

Mylly ja Myllykahivla AVOINNA 2021:
kesä- elokuu klo 10-20, joka päivä. Myllykahvila

HISTORIA:
Korjattu 1997-1999, kylän yhteinen mylly.
- Häme-teko palkinto 1999.
- Nastolan Vesiensuojelu ry:n vesiekoteko palkinto 2008.
- Immilän mylly on 28.12.2009- alkaen osa
valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä yhdessä Seestan ja Kumian myllyjen kanssa.

KIRJALLISUUTTA:
Arrajoen kartanon historiaan liittyvät kirjat; Sophie Creutzin aika ja Sofie Munsterhjelmin aika, Kirsi Vainio-Korhonen.

Immilän Myllymäki, Immilän ja Arrajoen asutushistoriaa, Matti Oijala 1999.

Veden äärellä, Päijät-Hämeen Tutkimusseura 2013.

Lydia Vakimon haastattelu 1918 - tapahtumista Arrajoella.

VANHAT NÄYTTELYT:
1999 – 2020

LINKIT:

Lydia Vakimon haastattelu 1918 - tapahtumista Arrajoella.

Valtakunnalisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt 28.12.2009.

Asikkalan ja Nastolan vartiomäet




Immilä Watermill:
  (in English)

Immilä Wassermuhle:
 auf Deutsch:

Immilä vesiveski (viroksi)

Immilä kvarn (på svenska)

Kesänäyttely 2021:

Valokuvaaja Johanna Kivelä: "Myllyn Taikaa".



MyllyJazz 2021:

Heinä-elokuussa on perjantai-iltaisin musiikkia myllyn lavalla, liput 10€. Liput ennakkoon Myllykahvilasta, ja sitten tuntia ennen lippukioskista. Esitykset alkavat klo 18:00.

30.7. Leipomo (8-henkinen ukulele-bändi).

6.8. Lazy Cats, eli Päivi Nikkanen ja iso bändi.

13.8 Kate and Moonlight eli Kati Riikonen ja iso bändi.

20.8. Etelärinteen pojat.

27.8. Jonas Metsäkylä Trio.




















IMMILÄN MYLLYN POSTIMERKKI on julkaistu 2004. Perinteikästä postimerkkiä saatavilla ja uutuutena Nastolan kirkko-aiheinen postimerkki. Lisäksi paikallisia postikortteja ja kirjallisuutta, myynti Myllykahvila.
















Perinteen tallennus:

Immilänkoskissa on ikivanha myllypaikka, jossa olivat kylän oman myllypiirin, Arrajoen kartanon ja Toivonojan myllyt. Kun Martti Rapola vuonna 1920 tutki alueen murretta, kirjoitti hän Immilän myllyistä:

"Jos nie myllyt seisoo, niin sit seisoo koko maaliman myllyt!"

Immilän myllyjä arvostettiin; ne turvasivat elannon perinteisessä maatalousyhteisössä. Vielä 1950-luvun alussa täällä toimi kolme myllyä ja kaksi sahaa. Sitten uusi aikakausi, sähköistys ja parantuneet liikenneolot, katkaisivat monisatavuotisen perinteen.

Nastolan myllyjen, myllypaikkojen ja perinteen taltiointi jatkuu; ota yhteyttä:
Matti Oijala, Niementie 45, 15560 NASTOLA.












MYLLYKIRJALLISUUTTA:
- Aaltonen, Esko, Länsi-Suomen yhteismyllyt, 1944.
- Gåpå, Ahti, Lopen myllyt, 1999.
- Korhonen, Teppo, Vesimyllyt, Historia, rakenne, käyttö ja kunnostus, 1993.
- Kuivalainen, Jaana, Haltiat, tontut ja pirut myllyperinteessä, 2000.
- Loimaa seura ry, Veden ja Tuulen voimalla, tarinoita myllyistä ja mylläreistä Loimaalta ja naapureista, 2002.
- Mäkelä, Esko, Virran voimasta, 1991.
- Oijala, Matti, Immilän Myllymäki, Immilän ja Arrajoen asutushistoriaa, 1999.
- Roponen, Jorma, Järvenpään Mylly, 200 vuotta juvalaista myllyhistoriaa, 1999.
- Sallila, Erkki, Kärkölän myllyt 200? (moniste)
- Suontausta, Taisto, Wääksynvirran vesimyllyjen historiaa I, 1996.