Immilän myllyn kotisivu,8.9.2021, luotu 1997

TAPAHTUMIA 2021:

Mylly ja Myllykahvila AVOINNA 2021:
kesä- elokuu klo 10-20, joka päivä. Myllykahvila

HISTORIA:
Korjattu 1997-1999, kylän yhteinen mylly.
- Häme-teko palkinto 1999.
- Nastolan Vesiensuojelu ry:n vesiekoteko palkinto 2008.
- Immilän mylly on 28.12.2009- alkaen osa valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä yhdessä Seestan ja Kumian myllyjen kanssa.

KIRJALLISUUTTA:
Arrajoen kartanon historiaan liittyvät kirjat; Sophie Creutzin aika ja Sofie Munsterhjelmin aika, Kirsi Vainio-Korhonen.

Immilän Myllymäki, Immilän ja Arrajoen asutushistoriaa, Matti Oijala 1999.

Veden äärellä, Päijät-Hämeen Tutkimusseura 2013.

Lydia Vakimon haastattelu 1918 - tapahtumista Arrajoella.

VANHAT NÄYTTELYT:
1999 – 2020

LINKIT:

Lydia Vakimon haastattelu 1918 - tapahtumista Arrajoella.

Valtakunnalisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt 28.12.2009.

Asikkalan ja Nastolan vartiomäet

Immilä Watermill:
(in English)

Immilä Wassermuhle:
auf Deutsch:

Immilä vesiveski (viroksi)

Immilä kvarn (på svenska)

Kesänäyttely 2021:

Valokuvaaja Johanna Kivelä: "Myllyn Taikaa" päättyi 29.8.2021

MyllyJazz 2021:

Elokuussa on perjantai-iltaisin musiikkia myllyn lavalla, liput 10€. Liput ennakkoon Myllykahvilasta, ja sitten tuntia ennen lippukioskista. Esitykset alkavat klo 18:00.

13.8. Kate and Moonlight eli Kati Riikonen ja iso bändi.

20.8. Etelärinteen pojat.

27.8. Jonas Metsäkylä Trio.

Avoinna syyskuussa klo 12:00-18:00.

IMMILÄN MYLLYN POSTIMERKKI on julkaistu 2004. Perinteikästä postimerkkiä saatavilla ja myös Nastolan kirkko-aiheista postimerkkiä. Lisäksi paikallisia postikortteja ja kirjallisuutta, myynti Myllykahvila.

Perinteen tallennus:

Immilänkoskissa on ikivanha myllypaikka, jossa olivat kylän oman myllypiirin, Arrajoen kartanon ja Toivonojan myllyt. Kun Martti Rapola vuonna 1920 tutki alueen murretta, kirjoitti hän Immilän myllyistä:

"Jos nie myllyt seisoo, niin sit seisoo koko maaliman myllyt!"

Immilän myllyjä arvostettiin; ne turvasivat elannon perinteisessä maatalousyhteisössä. Vielä 1950-luvun alussa täällä toimi kolme myllyä ja kaksi sahaa. Sitten uusi aikakausi, sähköistys ja parantuneet liikenneolot, katkaisivat monisatavuotisen perinteen.

Nastolan myllyjen, myllypaikkojen ja perinteen taltiointi jatkuu; ota yhteyttä:
Matti Oijala, Niementie 45, 15560 NASTOLA.

MYLLYKIRJALLISUUTTA:
- Aaltonen, Esko, Länsi-Suomen yhteismyllyt, 1944.
- Gåpå, Ahti, Lopen myllyt, 1999.
- Korhonen, Teppo, Vesimyllyt, Historia, rakenne, käyttö ja kunnostus, 1993.
- Kuivalainen, Jaana, Haltiat, tontut ja pirut myllyperinteessä, 2000.
- Loimaa seura ry, Veden ja Tuulen voimalla, tarinoita myllyistä ja mylläreistä Loimaalta ja naapureista, 2002.
- Mäkelä, Esko, Virran voimasta, 1991.
- Oijala, Matti, Immilän Myllymäki, Immilän ja Arrajoen asutushistoriaa, 1999.
- Roponen, Jorma, Järvenpään Mylly, 200 vuotta juvalaista myllyhistoriaa, 1999.
- Sallila, Erkki, Kärkölän myllyt 200? (moniste)
- Suontausta, Taisto, Wääksynvirran vesimyllyjen historiaa I, 1996.